Taas on tapahtumatäyteinen kuukausi vierähtänyt täällä Jenkeissä, vielä nopeammin kuin mikään edellinen. Marras-joulukuu on täällä perhejuhlien aikaa ja lomaa on aika paljon. Sain viettää marraskuun lopussa elämäni ensimmäisen kiitospäivän. Kiitospäivänä tarjottu ruoka oli parempaa, kuin oisin osannu odottaa. Bataatit oli ananasmehussa ja päällä paahdettuja vaahtokarkkeja, vihreäpapulaatikkoa, lanttulaatikkoa ja karpaloleipää. Kaikkea löytyi.
Viimiset viikot koulussa mateli, ihan niinku Suomessa ennen joulua. Mut nyt 22. joulukuuta, oon lomalla ja saa levätä. Loma alko kaks päivää sitten kun koeviikko oli ohi. Koeviikosta teille tulee mieleen varmaan 2 viikon mittainen etukäteisstressi joka sisältää muutamia raivokohtauksia, itkua ja ihan liikaa lukemista. Täällä se tarkotti mun kohdalla tätä: mun on koulua varten pitäny tehdä läksyt varmaan kolme kertaa tän lukukauden aikana. Lisäks kokeissa sai käyttää muistiinpanoja, kuunnella kännykästä musiikkia ja jutella kavereiden kanssa. On siis sanomattakin selvää, etten opiskellu mihinkään kokeeseen kotona. Mun kurssiarvosanat on täällä pääosin A:ta eli parhaita, mut ei siks et olisin mikään erittäin fiksu vaan koska mun kurssit on myös aika helppoja ja tää koulu ei täällä hirveesti vaadi akateemisia lahjoja.
Shoppailu on täällä kivempaa ku Suomessa. Kaikki on niin paljon halvempaa ja valikoima on suurempi. Koska oon täällä vaan yhdessä perheessä tän vuoden, mun ei tarvi pakata mun tavaroita joka kolmas kuukausi eri perheeseen, jotta näkisin kuinka paljon tavaraa mulla täällä oikeesti on. Mul on tilava huone ja iso, mutta aivan täysi vaatekaappi. Mulla on pelkästään vaatekaapissa varmaan viis matkalaukullista tavaraa, lukuunottamatta mun kolmeatoista paria kenkä. Ei siinä muuten mitään ongelmaa oo, muuta kun se, että oon ollu täällä vasta neljä kuukautta, tulin tänne yhdellä matkalaukullisella tavaraa ja tietoisuus tavaran määrästä ei silti saa mua lopettamaan ostamista.
Suomessa on tosi tavallista, et porukat laittaa ruokaa tai se et ruoka tehään kotona. Jenkeissä joka kolmas syö take-out ruokaa päivittäin. Oon tosi ilonen, et me ei olla sellanen perhe. Käydään joskus ulkona syömässä, mut ei kertaakaan olla käyty esimerkiks mäkkärissä. Tää äiti laittaa täällä hyvää ruokaa ja mä laitan välillä ittelleni ruokaa. Vaikka meitä on tässä perheessä vaan kolme, tuntuu et aina on lavuaarissa tavaraa, mut täällä Jenkeissä tiskivuori kertoo hyvästä kodista.
Täällä elän ja asun oikeestaan ihan samalla tavalla, kuin kuka tahansa paikallinen. Oon tosi paljon kavereitten kanssa niin arkena, kuin viikonloppusin. Kaverit käy meillä yötä ja mä niillä. Kavereiden kanssa käydään melkeen enemmän ulkona syömässä, kuin perheen. Esimerkiks pari päivää sitten oltiin Kenleyn kanssa ostoskeskuksessa ja haettiin Sushia kaks kertaa. Oon myös jupnu täällä ihan hirveesti bubble teata. Se on teetä tai maitoteetä mis on tapiokasta tehty kuplii siel pohjalla ja se on tosi hyvää (ihan FYI:))
Mummun luona kävin koristelemassa pipareita ja piparitaloa mun serkkupoikien kanssa. Nää serkut on mun omien veljien ikäsiä ja se tuntuu niin kotosalta olla niitten seurassa. Kyllä siitä nauttii, että saa olla täällä ainoa lapsi tän vuoden, mutta on mun veljet mulle niin rakkaita!!<3 Lisäks oon täällä oppinu sen kuinka paljon sisarukset opettaa, kasvattaa ja muovaa.
Täältä mun kaupungista on lähteny jos kaks vaihtaria kotiin. Toinen lähetettiin ja toinen lähti vapaaehtosesti. Nyt meitä on täällä jäljellä kolme. Mä Suomesta ja sit poika Tanskasta ja toinen tyttö Saksasta.
Seuraavassa blogitekstissä kerronkin sitten miten vietin joulua, uutta vuotta ja mun 18-vuotis synttäreitä!
Äiti ja isä mulla on täällä kaikki hyvin edelleen!
Muistakaa hymyillä!
-Elli
